Niin totta, mutta niin hankalaa..!

Olen melkoinen herkkuperse ja ikävä kyllä pitää se varmaan ääneen sanoa, että tajuan syöväni aivan liian paljon roskaruokaa.. Surullinen tosiasia! Nämä asiat estävät minua saamasta sitä kroppaa, jonka haluan. Toki positiivisia vaikutuksia on jo lisääntyneen liikunnan myötä tullut, mutta se ei riitä. Kohta ei enää liikunta riitä, sillä se ruokavalio on vain niin tärkeässä osassa tätä projektia.

Jos vain olisin löytänyt tämän aiemmin, niin olisi voinut muutamat ällötykset jäädä syömättä! :)

Pinterest

Loppuun jotain positiivistakin! :)

Ja ei muuta kuin lenkille aamulla ;) 

Mitä sulholle huomenlahjaksi..?

Viime päivinä olen pohdiskellut rutkasti, mitä ihmettä keksin sulholle huomenlahjaksi.. Ideoita ei liiaksi ole ja useat lahjat on jo tullut annettua vuosien varrella.

Tiedän kyllä, mikä on sulhon unelmalahja, mutta tämä ei sovi budjettiin tällä hetkellä. Hän haluaisi uuden kitaran tai ehkä jopa teetättää sellaisen. Voi kumpa olisikin mahdollista toteuttaa tämä!

Harkinnassa on ollut myös pitkä viikonloppuloma jonnekkin Euroopan kaupunkiin, mutta lähdemme kuitenkin häämatkalle välittömästi häiden jälkeen. Mutta faktahan kuitenkin on, että koskaan ei voi matkustaa liikaa ;)

Sulholta löytyy kellot, lompakot sun muut härpäkkeet ja hän ei ole tyyppiä, joka jaksaa vaihdella näitä päivän mukaan. Näitä on myös tullut annettua lahjoina vuosien varrella, joten ne eivät mielestäni erottuisi riittävästi muista.

Olen pohtinut huomenlahjakuvausta ja ainut asia, mikä minua mietityttää tämän osalta on, mitä tehdä kuvilla. Tekisikö niistä kirjan vai mitä? Kuvat olisivat vain sulholle ja tämän vuoksi ei vieraidemme silmille. Tulevaisuutta ajatellen voisi olla, kiva teettää niistä isompi kuva tai taulu, jonka voisi ripustaa seinälle. Tällä hetkellä asuntomme on sen verran pieni, että vielä ei taulusta juurikaan iloa sulholle olisi. :D Tulisiko sulhon selailtua teettämääni kirjaa? Löysin ihanan idean, jossa morsian laittoi kuvat lukolliseen boksiin ja aina sulhon lähtiessä matkoille, hän piilotti kuvan miehen sulhon laukkuun. Tämä olisi ihana idea, jos sulho matkustelisi. :D Ei sillä, että haluaisin olla sulhostani
erossa.

Jotain sulhon makuun ;)

Elämyslahjojen suosio on luultavasti nousussa.Tällaiset voisivat olla hyviä, jos sulhossa olisi edes hitusen hurjapäätä. :D Minä olisin innoissani kaikesta extreme-urheilusta. Emme kaipaa elämäämme mitään suurta luksusta, joten kylpylät eivät ole makuumme. Ravintoiloissa käymme muutenkin..

Onneksi vielä on 9kk aikaa pohtia, mitä sulholle hankkia ja hänen sanoin: "sä keksit aina niin hyviä lahjoja!". Ei stressiä siis! ;)

Kuvat: Pinterest

Uudistumista

Heipsan!

Loin uuden s-postiosoitteen, joka on tarkoitettu ainoastaan blogia koskeville asioille. Rohkeasti vain kommentoimaan tätä blogia ja kertomaan, mitä te ihanat lukijani kaipaatte lisää. S-postia osoitteeseen morsianulapalla@gmail.com. :)

Häihin on aikaa 9kk, viikko ja päivä, joten pikkuhiljaa alkaa tässäkkin töllissä tapahtua konkreettisia asioita, joista haluan teille kertoa ja näyttää kuvia! Tämän vuoksi loin myös Instagramiin käyttäjätunnuksen vain ja ainoastaan tätä blogia varten, joten sieltä sitten saatte vihiä, kun blogi päivittyy! :) Intagramissa löydätte minut tunnuksella morsian_ulapalla.

En ole todellakaan mikään teknologiaguru, joten älkää pahoittako mieltänne, jos kaikki ei aina mene ihan putkeen. :D

-Emmi

Sukunimi?

Meille on jokseenkin ollut selvää, mitä tapahtuu sukunimelle, kun TAHDON on kirkossa sanottu. Tämä siis tarkoittaisi, että minä vaihdan sukunimeni, kuten edelleenkin yleisintä on. Välillä kuitenkin pohdin, että miksei voitaisi olla nykyaikaisia ja tehdä poikkeusta tähän juuttuneeseen tapaan. Vaihtoehtojahan on monia! Täytyy kuitenkin myöntää, että sen verran vanhoillinen olen, että haluan ehdottomasti sukunimen yhdistävän minua ja sulhoa, joten sama sukunimi molemmille!

Minun sukunimeni on TODELLA yleinen ja tämän vuoksi minulla ei sen suurempia "tunnesiteitä" siihen ole. En ole koskaan ajatellut, että tästä nimestähän en koskaan luovu. Se ei myöskään suuremmin määrittele kuka minä olen tai mihin minä kuulun.

Mutta toisinaan pohdin, haluanko todellla ottaa sulhon sukunimen omakseni. Tämän taustalla taitaa kyteä ikävä fakta, että en koe aina kuuluvani heidän perheeseensä tai koen olevani täysin erilainen heidän kanssaan. Palaan kuitenkin aina ajatukseen, että en minä heidän perheeseensä kuuluisi sen enempää kuin nyttenkään, vaan perustan oman perheen yhdessä sulhoni kanssa ja satumme jakamaan saman sukunimen hänen vanhempiensa kanssa.

Meillä kun ei vielä ole lapsia tai vastaavia tilanteita pohdittavana, niin tämä on tosiaankin kiinni vain meistä kahdesta. Ei tarvitse miettiä, mikä on "fiksuinta" tai mitä seuraamuksia päätöksellämme on.

Mitä vaihtoehtoja meillä sitten on? 

1. Me voimme valita tämän yleisimmän tavan. Minä siis vaihtaisin sukunimeni sulhon sukunimeen.

2. Sulho jollain ihmeen keinolla suostuisi ottamaan minun sukunimeni. Ei muuten ole innostunut tästä ajatuksesta.. 

3. Yhdysnimi, valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole meille vaihtoehto. Kaksi -nen päätteistä nimeä ei vain kuullosta kovin hyvältä yhdessä. Ovat myös melko pitkät nimet, joten siinä olisikin varsinainen nimihirviö :D

4. Arpoisimme sukunimen hatusta. Kuulin tämän idean yhdeltä kaveriltani. He siis ovat tosissaan hattuun laittaneet molempien sukunimet ja arponeet! Tästäkään idesta sulho ei innostunut. :D

5. Valitsisimme meille täysin uuden sukunimen. Tästä emme ole juurikaan keskustelleet. Toisaalta idea kiehtoo minua, mutta toisaalta kuulostaa hassulta. Vaihtaisimme yhtäkkiä nimeen, joka on jossain vaiheessa ollut osana jommankumman sukua. En todellakan tiedä, miksi tämä tuntuu mielestäni hassulta idealta, joten sen tarkemmin en osaa tunnetta kuvailla. Mahtaisikohan sulho tälle idealle lämmetä? :)

Miten te olette ratkaisseet sukunimi "kiistat"?

Tämäkin liittyy nimenvaihtoon, mutta hieman eri kantilta. Minua on suuresti mietityttänyt, voinko lähteä vanhalla nimellä olevalla passilla häämatkalle, jos vaihdan vihkimispäivänä nimeni.. Lähdemme häämatkalle häistä seuraavalla viikolla, joten uutta passia en ehdi saamaan. Tämäkin asia varmasti varmistuisi, kun poliisilaitokselle ottaisi yhteyttä, mutta jos teidän lukijoiden keskuudessa on joku minua fiksumpi, niin saa kertoa! :) Olemme jo häämatkan varanneet ja tietysti se on tehty vanhalla nimelläni. Tällöin minulla siis olisi kaikkia asiakirjat ja matkanvaraus tehtynä vanhalla nimellä. Vai onko asia niin, että en todellakaan pysty matkustamaan, jos nimeni menen vaihtamaan jo vihkimisen yhteydessä. Tällöin vaihtoehtoni on tehdä nimenmuutos maistraattiin vasta häämatkan jälkeen. Eihän tämä toki mikään mahdottomuus ole ja eihän vieraat tiedä, mihin tulokseen olemme päätyneet, mutta olisihan se hienoa tehdä mahdollinen nimenmuutos jo tuolloin varsinaisena juhlapäivänä. :)

Kuvat: Google

Emmi

Budjetin päivitys

Voi voi minua.. Eksyin tuossa noin viikko sitten katselemaan, että mitäs minä olenkaan rustannut tuonne budjetti-sivulle. Kauhistuksekseni sain huomata, millaisessa kunnossa sen on verrattuna todellisuuteen. :D Siis olen näköjään tuolloin ollut todella optimistinen ja todellakin ULAPALLA! :D

Nyt tällä hetkellä alkaa pikku hiljaa tietämään, että mitä haluan/haluamme ja mitkä todella ovat meille ne must -juttu. Pitäisi kyllä heittää tämä tietokone menemään, jotta en joka päivä löytäisi jotakin uutta kivaa ideaa pään sekoittamiseksi. :D

Lupaan teille ihanat lukijani, että päivittelen tuon budjetin tännekkin ajantasaiseksi tässä "syysloman" aikana/kunniaksi. :)

Onko teillekkin ihana/karu totuus iskenyt jo budjetin suhteen vai oletteko pysyneet siinä? :)

   

Emmi

Kaasojen mekot 1/2

Luultavasti noin kuukausi sitten kaupoissa pyöriskellessäni näin aivan valtavan ihanan juhlamekon (todellakin olisin ostanut, jos olisi juhlia tulossa)! 

Kaasoni ovat todella erilaisia tyyleitään ja pukeutumisessaan ja haluan ehdottomasti kunnioittaa tätä. En voisi itse sietää tilannetta, että minut käskettäisiin pukemaan päälleni jotakin, mikä ei tunnu omalta. Varsinkin tuollaisena tärkeänä päivänä, jolloin kaikki mahdolliset itsetunnonkohottajat ovat paikallaan! 

Toinen syy, miksi emme aseta tarkkoja vaatimuksia kaasoille pukeutumiseen on, että he kustantavat mekkonsa/vaatteensa itse. 

Ainoa toive, jonka esitimme oli tummansininen. Tämä on mielestäni elegantti ja juhlava väri, joka sopii kaikille sekä on ajaton. Molemmat kaasot suistuivat tähän mainiosti (onneksi!) :)

Toinen kaasoista haluaa ehdottomasti mekkoonsa olkaimet ja toisen toiveena oli olkaimeton mekko, joka on takaata pidempi kuin edestä. 

Tämän jälkimmäisen bongasin kierrellessäni kauppoja. Se oli jo henkarissa todella näyttävä, mutta samalla kuitenkin yksinkertainen ja vastasi täysin kaason kuvausta. 

Tänä viikonloppuna vierailin kaasoni luona Tampereella ja etsimme kyseisen mekon käsiimme. Onneksi mekkoja oli vielä liikkeessä, muuten olisi varmaan päässyt morsiamelta itkupotkuraivarit ja bridezilla olisi tullut esiin. :D 

Hieman kevennystä tähän väliin. Hyvää ruokaa, shoppailua ja kaartelua keskustassa mahtui meidän päiväämme! :)

Kaaso tykkäsi mekosta todella paljon päällään!! Jee :) 

Tässä on mekko edestäpäin kuvattuna.

Se on Vilan mekko ja hintakin oli hieman reilu 40€, joten mielestäni suhkoht halvalla selvittiin. :)

Liikkeessä oli meidän makuumme jopa hieman liiankin innokas ja auttavainen myyjä, joka painosti tekemään oston sekä pyrki voimakkaasti lisämyyntiin. Hän halusi nähdä vyön mekon kanssa sekä kiikutti myös boleroita sun muuta sovitettavaksi omatoimisesti. Kassalla vielä sama meno jatkui: "jos ostaisit sukkahousut jo valmiiksi ENSI KESÄN juhlia varten, kun meillä tuo tarjouskin on."

Kaason tokaisu liikkeestä ulos astuttuamme:"Kuule nuo sukkikset olisi jo 17kertaa ehditty käyttämään ja hajottamaan ennen ens kesää." Olimme jo melkoisen turhautuneita kyseiseen myyjään, vaikka hän työtäänsä tekikin.

Kaupasta lähdimme mekon kanssa ja muut kommervenkit saivat jäädä odottamaan muita asiakkaita.

Anteeksi tänä lopun vuodatus ja vielä näin pienestä asiasta. :D Iso kiitos rakkaalle kaasolleni siellä Tampereella, oli ihana viikonloppu! :) <3

-Emmi

Pyllyn paikka

Olen pohdiskellut paljon, millaiset paikkakortit ja pöytäkartan haluan juhlaamme. Selvää on ollut, että joku pieni jekku tai erikoisuus siinä pitäisi olla. Ei siis mitään tavallista taitettua kartongin palasta.

Tämänhetkinen suosikkini vaatii vielä pientä hiontaa, jotta se sopii rustiikkiseen teemaamme. Keksin (Pinterest auttoi) idean, miten saamme harrastuksemme näkymään juhlassa!

Tässä minun inspiskuvani pöytäkartasta

Kuva: Pinterest

Tässä siis taustalla sulhon musiikkiharrastus. Kerrankin sulho oli tyytyväinen löytämääni ideaan, mutta totesi välittömästi, että täytyy ostaa huonoja vinyyleitä. Hänen kokoelmaansa ei tähän tuhlata. :D


Kuvassa on siis vinyylilevyjä, joiden keskelle on laitettu pöydän nimi sekä ketkä kyseisessä pöydässä istuvat.

Jotkut ihanan romanttiset kehykset ja mahdollisesti tekstiosat levyihin romanttiseen sävyyn sekä ei vahvoja värejä.

Onko teillä ideoita tuunaamiseen?

Kuva: Pinterest

Sitten on vuorossa minun harrastukseni eli partio. Siinähän on romanttisuutta kerrakseen ;) Löysin kuitenkin idean tehdä apinannyrkkejä. Ne ovat kuvan mukaisia solmuja. 

Tuommoisia väsäisimme jokaiselle vieraalle oman ja niihin joko kuvan tavalla kiinnitämme nimikyltin tai sitten vääntelen rautalangasta varren nimeä varten. 

Tämä tehtäisiin riittävän paksusta juuttinarusta, joten sitä metsästämään seuraavaksi. 

Mielestäni ihanan simppeli idea, mutta kuitenkin erikoinen! 

Tästä pääsette ohjeeseen, joka on selkeä ja varutettu hyvien kuvien kera! 

Vieraskirja

Pohdiskelin kauan, millaisen vieraskirjan haluan meille muistoksi häistä.  Minulle oli välittömästi ehdottoman selvää, että tavallinen kirja allekirjoitusten kera ei kelpaisi minulle. Toki joku vieraista saattaisi pienen värssyn kirjoittaa, mutta veikkaanpa suurimman osan todella vain rustaavan nimensä.

Kaunis ja ns simppeli idea olisi tuo todella suosittu sormenjäljistä tehty puu. Se ei kuitenkaan anna minulle sellaista iloa, mitä kaipaan. Varmasti tämän idean toteuttajat kehystävät teoksen ja asettavat kodissaan tärkeälle paikalle, jolloin aina välähtää jokin muisto häistä mieleen, kun sen ohi kävelee. 













Vastaavanlaisia ideoita on paljon, joissa vieraiden mietteet eivät pääse kunnolla esille. Minullapa sitten kerrankin välähti eräänä kesäpäivänä, että teemme lapsena sen kovin tutun ystäväni kirja tyyppisen vieraskirjan! Me siis keksimme joko valmiita kysymyksiä vieraille tai sitten he saavat jatkaa aloittamaamme lausetta. Luultavasti lopputulos on jotain näiden kahden sekoitusta. :) Tiedän, että tämä ei varmasti ole mieluinen kaikille vieraille varsinkaan hieman kaukaisimmille sukulaisille. Kenenkään ei tietysti ole tehtävä tätä tehtävää yksin, vaan kaverilta saa pyytää apua!

Tällä hetkellä ideana olisi, että olemme tehneet valmiit kauniit pohjat, joissa on vapaa tila kuvaa varten. Juhlassamme tulee olemaan valokuvausnurkka eli photobooth, jossa vieraat saavat käydä ottamassa kuvan seurueesta, joiden kanssa ovat vieraskirjaa täyttäneet. Juhlan jälkeen sitten saamme liittää kuvat sivuille ja viedä kirjan sidottavaksi. :) 

Kuvia ja lisää infoa aiheesta, kun se johonkin suuntaan on edennyt. :D

Millainen vieraskirja teille tulee? :)

Kirppiksen aarre sekä jäisiä kulauksia

Lauantain ja vapaapäivän kunniaksi päätimme taas pitkästä aikaa lähteä kiertelemään niin kirppiksiä kuin Ikeaakin. Minä häähömpötyksen vallassa ja sulho levyjä metsästäen.. :D 

En joutunut tälläkään kertaa pettymään kirpputorin suhteen, sillä löysin aivan valloittavan ihanan matkalaukun! Vielä minulla ei kyllä ole selvää ideaa, mitä sen kanssa tullaan tekemään.. En ole oikein ymmärtänyt mikä on tällaisten "korttien" idea. Usein alla olevan kuvan yhteydessä kortit laitetaan matkalaukkuun. Ovatko ne toivotuksia elämälle vai  kenties  avioliittoneuvoja, mitä lienevät. Meille kuitenkin on suunnitelmissa yhdistää nämä tällaiset "toivotukset" vieraskirjaan. (Tästä aiheesta ihan oma postaus lähiaikoina!)

Kuva: Pinterest

Meidän salkkumme ei kuitenkaan ihan näin siisti ole.. :D Pientä puunausta se vaati välittömästi, mutta veikkaan, että jäljelle jääneet ovat päättäneet jäädä pysyvästi kaunistamaan ostostamme. 

Lohdukseni laukku on ulkopuolelta siistimmässä kunnossa kuin kuvasta näkyvä sisäpuoli. Joko matkalaukulle pitäisi tehdä uusi sisusta tai sitten se ei ole avonaisena missään esillä. :D



Ehkä voisimme ottaa laukun mukaan potretteihimme! Tämä idea minulle välähti jo kirppiksellä laukkua hypistellessä. Emme ole mitään himomatkaajia, mutta jos opiskelijaelämä antaisi enemmän mahdollisuuksia matkustaa, niin ehdottomasti tekisimme tämän. :)

Kuva: Pinterest

Olen etsiskellyt fb:n hääkirpputoreilta sekä netin syövereistä meille "hauskoja" sinkkisiä ämpäreitä tai saaveja, joihin saisi aseteltua tölkkijuomia jäihin viilenemään hääjuhlassa. Tänään Ikeassa silmäämme osui kauniit beigeät ämpärit, joissa on kaunis kahva. Ihastuimme näihin ja pakkohan ne ottaa kassan kautta kotiin, sillä lapussa luki limited edition! Näitä otimme kaksi kappaletta, jotta juomia saa sitten riittävästi esille eikä juhlapaikan väen tarvitse olla alati täyttämässä. Veikkaamme näiden olevan tilavuudeltaan noin 20l. Sulho on varmasti innoissaan, kun raahaan tätä ns. hääkrääsää kotiin, kun ylinmääräistä tilaa ei muutenkaan ole. :D

Linssilude! <3

Hups...

Pahoittelen teille ihanat lukijaiseni tätä minun vähäistä kykyä käyttää tätä blogia! :D Olen aivan toivoton tapaus.. Eilen illalla opin, miten saan tunnisteet teksteihini ja minähän sitten ahkerasti aloin näitä näpytellä tekstieni yhteyteen ja kuinka ollakkaan kaikki tekstit taisivat nyt päivittyä uudelleen ja ovat väärässä aikajärjestyksessä. Hmm.. En tiedä, minkä sanan suustani päästäisin, mutta veikkaan että se näyttäisi todella karmaisevan limaiselta ja rumalta rupisammakolta!

Jos vieraita kuhisee...

Tässä teille hyvät lukijat löytämäni vinkki, kuinka saada vieraslista muokattua kelvolliseksi helpoin keinoin! :) Valitettavasti se on englannin kielinen. 

Lähde: Pinterest

Mielestäni on tärkeää, että vieraslistä muodostuisi melko tasapuolisesti molempien vihittävien sukulaisista. Tietysti on tilanteita, joissa se on yksinkertaisesti mahdotonta. Myös kuvan kolmas kohta, jossa kehoitetaan jakamaan vieraat tiettyihin luokkiin, auttaa varmasti vieraiden karsimisessa. On helpompaa päättää, että karsitaan kokonaan joku tietty ryhmä pois kuin laittaa yksittäisiä ihmisiä arvo järjestykseen. 

Häät ovat minulle sellainen juhla, jonka todella haluan viettää läheisteni kanssa. Meistä ei kuitenkaan kumpikaan niin sanotusti hihku ilosta olla huomion keskipiste, joten jo tästä syystä meidän on ollut helppo karsia vieraslistalta ihmisiä pois. Emme halua häihimme esimerkiksi kaukaisia sukulaisia, joiden kanssa emme ole tekemisissä. Osa minun sukuni häistä on ollut todella suuria, jonne kutsutaan kaikki isovanhempien sisarukset (ja niitähän muuten riittää :D) ja niin edelleen. En kuitenkaan usko, että kukaan pistää pahakseen, jos ei kutsu postiluukusta tipahda. Kysehän on kuitenkin meidän päivästämme. :) Häät eivät mielestäni ole syy saattaa kaukaisia sukulaisia taas yhteen. Olen ehkä ilkeä ihminen, mutta mielestäni häihin eivät kuulu ihmiset joita ei meidän elämämme muuten kiinnosta. 

Tällä hetkellä meidän vieraslistamme muodostuu noin 60 hengestä ja näissä luvuissa se myös pyritään pitämään. :) Molempien suvuista tulee suunnilleen yhtä paljon vieraita. Tulevan ukkomiehen perhe on suuri ja he eivät ole kovin läheisiä sukulaistensa kanssa ja monia heistä en ole vielä edes tavannut. Olemme myös sopineet, että häämme eivät ole paikka ensitapaamisille. Tällaiset päätökset ovat helpottaneet vieraslistan tekemistä. :) 

Viidennestä kohdasta, jossa puhutaan aveceista. Meillä tämä ongelma kohdistuu lähinnä kavereihimme. Meillä on paljon omia kavereita, jotka kuitenkin haluamme häihin. Heillä saattaa olla pitkäaikaisiakin tyttö- tai poikaystäviä, joita emme molemmat tunne. Tämän vuoksi olemme pohtineet, että täytyykö meidän silti lähettää kutsu avecilla. Kuitenkaan yksikään näistä ei tulisi häihin tuntematta ketään, vaan he tuntevat muita vieraita. Tämän vuoksi minusta ainakin on ihan perusteltua, että he eivät saa avec kutsua. :)

Ketä te kutsutte häihin? Aiotteko kutsua kaukaisetkin sukulaiset? Mitä mieltä te olette plus one kutsuista? :)

Kanssakavereiden kokemukset kauhistuttaa!

Luin juuri kauhuissani Pitsiniekka -blogin Kirsin kamalia kokemuksia pitopalveluista. Heidät on jo muutama pitopalvelu jättänyt kylmästi odottamaan tarjousta ja loppujen lopuksi ovat he saaneet kuulla karut sanat, että emme voi tehdä teille tarjousta. Mielestäni aivan pöyristyttävää toimintaa! Kuten Kirsi totesi postauksessaan, niin kyllä pitäisi ihmisten kyetä kertomaan tilanne suoraan eikä laittaa ihmisiä odottamaan useiden viikkojen ajaksi. Yksi fakta tässä on jo pelkästään se, että monet pitopalvelut on jo varattu ensi kesänä.

En ole yrittäjä ja ymmärrän, että jokaista työtehtävää ei voi ottaa vastaan, mutta kuten jo edellä sanoin niin tuollainen on väärin ihmisiä kohtaan! Huonot kokemukset leviävät nykypäivänä somen ansiosta todella nopeasti ja tällainen voi tietää huonoa jatkoa yrityksen tulevaisuudelle.

Ehkä tällaiset asiat saavat minut tulistumaan, sillä en tiedä mitä itse tekisin kyseisessä tilanteessa. Olisin todella kiukkuinen ja pettynyt. 

Tässä kohtaa täytyy kyllä sanoa, että ONNEKSI meille tulee ruoka juhlapaikasta, jolloin tällaiset huolet eivät ole osuneet omalle kohdalle. (Ainakaan toivottavasti..) 

Rinkula bongaus

Ennen kuin varsinaiseen postauksen aiheeseen päästään, niin haluan pahoitella ettei minusta ole kuulunut toviin. Liian pitkään aikaan! Opiskelut alkoivat taas ja samoin opinnäytetyön tekeminen, joka on pitänyt minut kiireisenä muutaman viime viikon ajan. Ja minä niin sanottuna häähulluna, en ole jaksanut/ehtinyt edes selailla uusia ideoita!

Sormuksen metsästys alkoi pikkuhiljaa, sillä eihän sillä vielä kiire ole. Ensimmäiset kaupat ja niiden sormustarjoilua kävin jo kesän aikana katselemassa, mutta tunsin olevani täysin hukassa. En todellakaan tiennyt mitä halusin ja en kokenut mitään omaksi. Useissa liikkeissä sain mielestäni myös melko töykeää palvelua, sillä totesin ettei heidän suurimmat ja kalleimmat timantit miellytä minua. Sain myös huomata, että osassa liikkeissä ei haluttu palvella, sillä joko kaikki muut liikkeen asiakkaat saivat palvelua (jopa minun jälkeen tulleet) tai kun tiskille kävelin, niin myyjä ei yritä auttaa potentiaalista ostajaa laisinkaan. Hän saattoi vain seisto tönöttää siinä. Olisin kaivannut neuvoja, että millaista sormusta he suosittelisivat. Suoraan sanottuna en ole koruihminen, joten kihlasormuksen käyttökin vaati totuttelua, mutta mikään sormus ei sopinut mielestäni kihlan rinnalle. :/ Aloin jo vaipua epätoivoon..

Pohdin sormuksen teettämistä, että jos silloin kultasepän kanssa saisimme kehiteltyä yhdessä jotakin juuri minulle sopivaa. Ei liian näyttävää, mutta kaunista ja kihlasta erottuvaa.. Kihla siis on viisitimanttinen rivisormus.

Noin viikko sitten päätin kaupoissa kierrellessämme, että miksi ei nyt käydä kultasepänliikkeissä, kun tarjouksia oli näyteikkunoissa. Ja onneksi menimme, sillä tänään oli tuleva vihkisormukseni viimesitä päivää tarjouksessa! Oma postaus sitten vihkistä, kun saapunut minun yksilöni liikkeeseen! :)

Onko teillä huonoja kokemuksia kultasepänliikkeistä?